UUTINEN / 16.04.2024

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee 

Tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta. Tutkimushanketta toteuttaa ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025 Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueista muodostuva Sisä-Suomen yhteistyöalue, ja sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos Oy ja SONet BOTNIA.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arvioidaan hyvinvointialueiden systeemitasoista vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Pikassos Oy ja SONet BOTNIA tutkivat Sulava-tutkimushankkeessa sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Hanketta hallinnoi Pirkanmaan hyvinvointialue.

– Sosiaalihuollon tutkimuksen tarve on vahvasti tunnistettu. Tutkimussuunnitelma vastaa vahvasti tähän tarpeeseen, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen vaikuttavuusylilääkäri Suvi Liimatainen.

Systeemitasoinen vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimustyön päätavoitteena on luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla.

Tutkimustyö on aloitettu tutkimustiedon keruulla. Hankkeeseen tuotetaan väitöskirjoja vaikuttavuuden arvioinnin tietomallista, kustannuslaskennasta osana vaikuttavuusarviointia, ja digitaalisten sote-palvelujen käyttäjäprofiileista ja digipalvelujen vaikuttavuudesta.

Lisäksi on aloitettu kokoamaan asiakkaiden henkilökohtaista tietomallia. Tämä tuo esille esimerkiksi diabetesta sairastavan asiakkaan koko sote-palveluiden käytön kustannusketjun. Perinteiseen näkökulmaan verrattuna diabeteksen hoidon kustannusten lisäksi saadaan näkyville myös muut diabeetikoiden käyttämät sote-palvelut, jotka voivat olla diabeteksesta johtuvia. Tietomallin avulla pystytään vertailemaan eri palveluiden kustannusvaikuttavuuksia. 

– Haasteena ovat kirjaamisen yhtenäiset käytänteet. Tutkimuksessa luodaan myös sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita, jotka huomioivat kustannusnäkökulman, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen. 

Sulava-tutkimushanke tutkii sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta

Sosiaalialan osaamiskeskusten vetämän Sulava-hankkeen tutkimus kohdentuu aikuissosiaalityöhön, lapsiperheiden sosiaalityöhön ja gerontologiseen sosiaalityöhön sosiaalihuollon peruspalveluissa. Tarkoituksena on vahvistaa käytännön, tutkimuksen ja kehittämisen vuoropuhelua sekä rakentaa laajasti tietopohjaa sosiaalityön vaikuttavuutta edistävistä ja jarruttavista tekijöistä.

Tutkimuksessa keskitytään sosiaalityön vuorovaikutustilanteissa esiintyviin mekanismeihin, asiakkaalle tarjottavan tuen sisältöön ja vuorovaikutukseen, sosiaalihuollon sääntelyyn ja normeihin ja niiden laatuvaikutukseen, laadukkaan sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin konteksteihin.

– Sosiaalityön palvelujen vaikuttuvuuden arviointityössä lähdetään takamatkalta mukaan, kertoo Pikassos Oy:n Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen.

Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata ja arvioida asiakas-työntekijätilanteiden laatua ja vaikuttavuutta sosiaalityön sisällön ja toimintaympäristön yhteistuloksena. Toisena tavoitteena on mallintaa sosiaalityöntekijöiden tutkimaa ammattikäytäntöä osana omaa asiakastyötään, erityisesti oman työn laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. Sisä-Suomen yhteistyöaluetasoisesti tuotetaan uutta tietoa sosiaalityöntekijöiden tutkimusosaamistarpeista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rakenteiden kehittämistarpeista. Näillä tuodaan esille sosiaalipalveluiden laatua ja vaikuttavuutta.

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

UUTINEN / 15.04.2024

Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun

Aluehallitus käynnisti maanantain kokouksessaan Oma Hämeen oman tukipalveluyhtiön perustamiseen liittyvän valmistelun. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen oman yhtiön toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa. Perustettava yhtiö vastaa hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalveluista, laitoshuoltopalveluista sekä kiinteistönhuoltopalveluista. Oma Hämeen tukipalveluissa nyt työskentelevä henkilöstö siirtyy perustettavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä. 

Aluevaltuusto päätti yhtiön perustamisesta helmikuussa. Yhtiöittäminen koskee hyvinvointialueen omaa toimintaa, jonka euromääräinen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Yhtiöittäminen koskee noin 200 palvelutuotannon tukipalveluissa sekä kiinteistöhuollon tehtävissä työskentelevää henkilöä. 

Oman toiminnan yhtiöittäminen ja yhtiön perustaminen vaatii suunnittelua ja monenlaisia toimenpiteitä, jotka aluehallitus hyväksyi maanantaina aikatauluineen. Yhtiön perustamiseen liittyvät toimet on tarkoitus tehdä kevään aikana, jolloin kesä ja syksy olisivat käytettävissä käytännön valmisteluun. Hyvinvointialueen johtoryhmä nimeää yhtiön valmistelua varten projektiryhmän. Aluehallitus nimeää toukokuussa yhtiön hallituksen ja ennen kesälomia on tarkoitus valita yhtiölle toimitusjohtaja.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 22. huhtikuuta. 

UUTINEN / 15.04.2024

Turengin apuvälinepiste suljettuna maanantaina

Turengin apuvälinepiste on suljettuna maanantaina 15.4.

Apuvälineyksiköt Riihimäellä ja Hämeenlinnassa palvelevat normaalisti. Apuvälineitä voi palauttaa Turenkiin tai Tervakoskelle terveysasemille.

Yhteydenotot: Riihimäki puh. 019 758 5707 ja Hämeenlinna 03 621 9266.

UUTINEN / 12.04.2024

Asiakaskokemuksen kartoittaminen tekstiviestikyselyillä laajenee Forssan seudulle

Oma Häme kerää tietoa asiakaskokemuksesta muun muassa tekstiviestikyselyillä. Niiden käyttö laajentuu 15. huhtikuuta alkaen myös Forssan seudulle. Hyvinvointialueen toiminnan kehittämiselle on tärkeää saada tietoa palveluita käyttävän asiakkaan kokemuksesta. 
 
Uusi kysely koskee Forssan seudulla avosairaanhoidon vastaanottoa, suun terveydenhuoltoa ja kuntoutusta. Täysikäinen asiakas saattaa saada käyntinsä jälkeen tekstiviestitse pyynnön vastata kyselyyn.

Viestipyyntö tulee numerosta 18220 noin kahden arkipäivän kuluttua käynnistä. Kyselyyn vastaaminen on helppoa ja maksutonta. Kyselyyn vastataan numeroin tai kirjaimilla K (kyllä) ja E (ei). Kyselyssä tiedustellaan kokemusta avunsaamisesta sekä jatkohoito-ohjeista ja lisäksi kysytään suositteluhalukkuutta. Vastaajan on myös mahdollista antaa sanallista palautetta.

UUTINEN / 11.04.2024

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan. 

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta. Hyvinvointialueet ovat julkaisseet torstaina kannanoton opiskeluhuollon siirtoaikeista. Oma Häme on mukana kannanotossa.
   
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
 
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
– Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota. 
 
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
 
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
– Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

– Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1 500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä. 
 
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

– Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat:

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

UUTINEN / 11.04.2024

Oma Häme aloitti yhteistyön somevaikuttaja Koti-iskä88:n kanssa

Kuva: Ville Viholainen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue eli Oma Häme aloitti eilen yhteistyön somevaikuttaja Ville Viholaisen eli Koti-iskä88:n kanssa. Yhteistyö on osa Oma Häme -sovelluksen markkinointikampanjaa, joka kestää kesäkuun 2024 alkuun asti. Yhteistyön avulla Oma Häme pyrkii tavoittamaan perheelliset ja esittelemään heille sovelluksen monipuolisia hyötyjä. Sovelluksella saa esimerkiksi chat-yhteyden ammattilaiseen ja voi asioida lapsen puolesta.  

- Hämeenlinnalaisena on ilo olla mukana tuomassa oman alueen palveluita esiin. Lapsiperheiden arjen parantaminen ja helpottaminen ovat sydäntäni lähellä, Koti-iskä88 kertoo. 

Koti-iskä88 ottaa rohkeasti kantaa vanhemmuuteen liittyviin asioihin ja tuo vaikeitakin arjen haasteita esille humoristisella tavalla.  

- Valitsimme Koti-iskä88:n vaikuttajaksi, sillä hän sopii brändimme äänensävyyn. Haluamme tavoittaa perheelliset aidolla ja samaistuttavalla sisällöllä, Oma Hämeen verkkoviestinnän asiantuntija Mari Mikkola kertoo. 

Yhteistyö näkyy kevään aikana Koti-iskä88:n Instagramissa sekä Oma Hämeen omissa kanavissa.  

Oma Häme -sovellus on kaikille kantahämäläisille tarkoitettu turvallinen asiointipalvelu, jota on ladattu tähän mennessä yli 12 000 kpl. Sovellus on tietopankki, josta löytyvät mm. yhteystiedot Oma Hämeen palveluihin, chat- ja videoyhteys Oma Hämeen ammattilaisiin sekä linkitykset Omaoloon, OmaKantaan ja OmaKelaan kätevästi yhdestä paikasta. Sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta tai palvelua käyttää kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Lisää voi lukea osoitteesta omahame.fi/sovellus. 

ARTIKKELI / 05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta! 

Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa. 

Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme. 

Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu. 

Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu 

Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä. 

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta. Keskimääräinen jonotusaika on alle minuutin ja asia hoituu keskimäärin 16 minuutissa.

Sairaanhoitaja Janni Järvi istuu rennosti sohvalla ja naputtelee läppäriään. Eilen hän on ollut terveysasemalla kohtaamassa asiakkaita, kun taas tänään on vuorossa etätyö sairaanhoitaja-chatin digisairaanhoitajana. Kaikki chatin kuudesta hoitajasta tekevät 50 % työtä terveysasemalla ja 50 % chatissa.  

Tällä kertaa Järven chat-vastaanotolle tulee asiakas, joka epäilee silmässään silmätulehdusta. Järvi pyytää asiakasta ottamaan kuvan silmästään ja konsultoi lääkäriä. Pian asiakas on jo saanut reseptin ja kiittää Järveä. Aikaa vastaanottoon on kulunut vain 10 minuuttia. Molemmille jää hyvä mieli ripeästä ja mukavasta hoitotapahtumasta. 

– Positiivinen palaute on ollut runsasta. Tässä työssä saa paljon enemmän palautetta kuin terveysasematyössä ja on palkitsevaa, kun se on niin positiivista. Yli 90 prosenttia palautteista on ollut hyvää, Järvi kertoo.

Suuri suosio – keskimääräinen jonotusaika kuitenkin vain alle minuutin

Kesäkuussa avattu sairaanhoitaja-chat on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Marraskuussa asioinnissa koettiin huippu: yli 1 500 asiakasta. Alkusyksystä luku oli vasta noin 900 kuukaudessa. Nousseet luvut kertovat kiinnostuksesta ja tarpeesta digitaalisia palveluita kohtaan. 

Sairaanhoitaja-chatissa hoidetaan asioita, jotka eivät edellytä käyntiä paikan päällä. Yleisimmin yhteydenotot koskevat flunssaa, lapsen sairastumista, virtsatietulehdusta, seksitautia tai sairausloman tarvetta. Myös asiakkaalle 24/7 käytössä olevat Omaolon oirearvioista poimitaan ne, jotka sopivat chatissa hoidettavaksi. Näin asiakas saa nopeammin vastauksen ja ratkaisun huoleensa. 

Yhteyden saaminen ammattilaiseen on nopeaa: keskimääräinen odotusaika chatissa on 58 sekuntia. Ennen chatin aloittamista, vahvan tunnistautumisen jälkeen, asiakas ohjautuu esitietolomakkeelle. Lomakkeella tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti.

– Esitietolomake auttaa paljon ja säästää työaikaa. Esitietolomakkeella asiakas on vastannut jo valmiiksi kysymyksiin, jotka pitäisi joka tapauksessa kysyä. Sen täyttämistä ei siis kannata jättää väliin, Järvi muistuttaa. 

Keskimääräinen chatin kesto on 16 minuuttia. Se on vähän, kun vertaa terveysasemalla käyntiin kuluvaa aikaa. 

Järvi kannustaa ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä digipalveluiden kautta. Etänä asioiden kysyminen voi olla joskus helpompaa. Kun ottaa ajoissa yhteyttä, se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Asiat kyllä hoidetaan ja tarvittaessa ohjataan asiakas oikean hoidon piiriin.  

Vastuuta ja nopeita päätöksiä

Sairaanhoitaja-chatissa sairaanhoitajan rooli korostuu, kun sairaanhoitaja tekee itsenäisesti päätöksiä ja vain tarvittaessa konsultoi lääkäriä.

Chatissa on kaksi tiimiä, joissa on yhteensä 6 hoitajaa ja yksi lääkäri. Haastavissa tilanteissa tiimi tukee toisiaan: kollegoiden kanssa keskustellaan jatkuvasti ja mietitään yhdessä ratkaisuja.

Erityisesti vakavien sairauksien epäilyissä tarvitaan ammattitaitoa, ja hoitajan vastuulla on tunnistaa omat rajansa ja siirtää potilas oikean asiantuntijan hoitoon. Järvi kertoo esimerkin tapauksesta, jossa potilas ohjattiin vakavan sairauden epäilyn vuoksi päivystykseen. Siinä tarvittiin rautaista ammattitaitoa: osattiin kysyä oikeat kysymykset ja nähtiin riski.

– Kun asiakasta ei näe kasvokkain, pitää kysellä enemmän. Pyydämme usein kuvia, sillä ne auttavat tilanteen arvioimisessa.

Chat-keskusteluja voi olla yhdellä hoitajalla samaan aikaan auki jopa kuusi kappaletta. Mitä sellaisen määrän voi hallita?

– Chatin henkilökunnalta vaaditaan kykyä hoitaa useampaa asiaa yhtä aikaa, rohkeutta tehdä päätöksiä, hyviä tietoteknisiä taitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, Järvi kertoo.

Syrjäyttävätkö digipalvelut perinteiset vastaanotot?

Digityö on moderni työkalu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se ei korvaa perinteisiä palveluita, vaan toimii rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

– Etäasiointi soveltuu erityisen hyvin niihin tapauksiin, joissa fyysinen vastaanotto ei ole välttämätön. Suuri osa terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on kuitenkin mahdollista toteuttaa ilman fyysistä vastaanottoa, digitaalisen sote-keskuksen johtaja, apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo. 

Kun osa vastaanotoista hoidetaan etänä, jää enemmän aikaa kohdata terveysasemalla niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat fyysistä kohtaamista. Etäasiointi tarjoaa myös mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn, kun neuvoa voi kysyä helposti ja nopeasti chatin kautta. Ikäihmisten ja kotihoidon potilaidenkin elämää helpottaa se, ettei tarvitse joka kerta asioida fyysisesti terveysasemalla. 

Järvi sulkee läppärinsä ja lähtee juoksulenkille. Etätyö vapauttaa aikaa iltaan, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Seuraavana päivänä on taas mukavaa kohdata asiakkaita terveysasemalla. 

– Vaihteleva työ antaa voimaa. Digipalveluiden puolella on innostavaa, kun koko ajan tulee jotain uutta. Kevään aikana chatin aukioloaikoja on muuten tarkoitus laajentaa myös iltoihin, Järvi huikkaa vielä lopuksi.

Digipalveluita kehitetään Oma Hämeessä aktiivisesti. Lokakuussa 2023 lanseerattiin itse kehitetty Oma Häme -sovellus. Oma Häme -sovelluksesta löytyvät kaikki digitaalisen sote-keskuksen palvelut, eli chatit, videovastaanotot ja linkitys Omaolo-palveluun. Sovelluksella voi lisäksi mm. tarkastella ajanvarauksia ja ammattilaisen kirjauksia, asioida toisen puolesta ja hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi/sovellus. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Lue myös: 5 vinkkiä etävastaanotolle
Lue myös: Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan

Palse.fi-portaalin käyttökoulutus palvelusetelituottajille

TAPAHTUMAT / 07.05.2024, klo 14–15.30

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on siirtymässä Effector-järjestelmän käyttöön palvelusetelien hallinnoinnissa vuoden 2024 aikana. Muutos palvelusetelijärjestelmässä koskee kaikkia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palvelusetelillä sosiaalipalveluita tuottavia palveluntuottajia. Effector-järjestelmä toimii yhdessä palse.fi-portaalin kanssa.

Palveluntuottajaksi hakeutuminen edellyttää yrityksen rekisteröitymistä palse.fi-portaaliin. Portaaliin rekisteröitynyt yritys voi hakeutua palvelusetelituottajaksi sekä kirjata asiakkaiden palvelutapahtumia ja -palautteita. Yksityisille yrityksille palse.fi-portaalin käyttö on maksutonta. 

Palveluntuottajahaku sosiaalipalvelujen palvelusetelituottajaksi aukeaa palse.fi -portaalissa 1.5.2024.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue järjestää palvelusetelituottajille palse.fi-portaalin käyttökoulutusta yhdessä Polycon Oy:n kanssa. Koulutuksessa käydään läpi:
•    rekisteröinti portaaliin
•    palveluntuottajaksi hakeutuminen
•    asiakkaan haku ja päätöksen aktivointi
•    tapahtumien kirjaaminen ja laskutus.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Tilaisuus tallennetaan.

Paikka: Teams, linkki kokoukseen

Lisätietoa: 
Valvonta-assistentti Petri Malinen, petri.malinen(at)omahame.fi, p. 040 182 5386
Hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa, jouni.sakomaa(at)omahame.fi, p. 040 330 4202

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

TAPAHTUMAT / 09.04.2024, klo 15:00

Paikka: Youtube

Aluevaltuusto kokoontui päättämään palveluverkkomuutoksista Hämeenlinnaan 9. huhtikuuta. 

Katso kokouksen tallenne

Palveluverkkosuunnitelman lisäksi aluevaltuusto päätti muun muassa toisesta talouden tasapainoittamisohjelmasta ja muutostalousarviosta. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin Forssan sairaalan kiinteistökauppaa sekä tehtiin henkilövalintoja.

Lue tiedote kokouksen päätöksistä

Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuus 8.4. Tammelassa

TAPAHTUMAT / 08.04.2024, klo 16–17

Paikka: Tammelan kunnantalon valtuustosali

Tammelan vanhusneuvosto järjestää Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuuden 8.4.2024 klo 16–17 Tammelan kunnantalon valtuustosalissa.

Sovelluksen avulla voit hoitaa omia sosiaali- ja terveysasioitasi. Sovelluksella voit myös asioida toisen henkilön puolesta.

Lue lisää sovelluksesta

Lämpimästi tervetuloa!

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on siirtymässä Effector-järjestelmän käyttöön palvelusetelien hallinnoinnissa vuoden 2024 aikana. Muutos palvelusetelijärjestelmässä koskee kaikkia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palvelusetelillä sosiaalipalveluita tuottavia palveluntuottajia. 

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista! Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Paikka: Teams, linkki kokoukseen

Lisätietoa: 
Valvonta-assistentti Petri Malinen, petri.malinen(at)omahame.fi, p. 040 182 5386
Hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa, jouni.sakomaa(at)omahame.fi, p. 040 330 4202

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella järjestetään Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä torstaina 21. maaliskuuta. Uusi ravitsemushoitosuositus julkaistiin keväällä 2023. Ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon toteuttamista ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa ravitsemushoitoa ja siihen liittyviä käytäntöjä osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta.

Koulutuspäivä kokoaa yhteen ravitsemushoitoon osallistuvia ammattilaisia ja ravitsemusterveyden edistämisen toimijoita. Päivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueellamme ja tukea ammattilaisia kantahämäläisten ravitsemusterveyden edistämisessä.

Uusi ravitsemushoitosuositus -päivä on suunnattu kaikille hyvinvointialue-, kunta- ja sote-toimijoille. Se koskettaa niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, potilas- ja asukasruokailun toteuttamisesta vastaavia sekä päättäjiä. Koulutus sopii myös oppilaitoksille, mm. sote-opiskelijoille. Kaikki ravitsemusterveyden edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita tapahtumaan. Tilaisuus on maksuton niin lähi- kuin etäosallistujille.

Koulutuspäivän järjestävät yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Koulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 9.30–15.00.

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimii aluehallituksemme puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Puhujina mm. Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM ja Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto sekä Oma Hämeen omat ammattilaiset.

Koulutuksen aamupäivä kohdentuu ravitsemushoitoon ja sen edistämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Iltapäivällä aiheena on väestön ravitsemusterveyden edistäminen.

Ohjelma

9.30–10: Aamukahvi ja pientä suolaista. Linjat auki.
10–10.10: Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd) avaa tilaisuuden
10.10–10.30 Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteet ja keskeinen sisältö. Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto
10.30–10.50: Eri ammattilaisten rooli potilaan ravitsemushoidossa, Soile Ruottinen, erityisasiantuntija, VRN
10.50–11.10: Toimintakorttien esittely työn tueksi, ravitsemusterapeutti Noora Toivonen ja ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
11.10-11.30: Tauko ja tilaa kysymyksille
11.30–11.50: Käytännön kokemuksia kentältä: OmaHämeen ammattilaisen puheenvuoro
11.50–12.10: OmaHämeen palvelut ja materiaali työn tukena, elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää ja ravitsemusterapeutti Noora Toivonen
12.15–13.15: Lounas (omakustanteinen)
13.15–13.40: Hyvinvointialueen yhtenäinen ravitsemuskäsikirja, ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
13.40–14.00 Ravitsemusterveyttä edistetään vaikuttavasti yhteistyössä, Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM
14.00–14.20 Ravitsemusterveyden edistäminen OmaHämeessä, kehittämispäällikkö Tuula Salminen
14.20–15.00: Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola
Etkö pääse koulutukseen? Esitysten materiaali toimitetaan kaikille koulutukseen ilmoittautuneille.

Lämpimästi tervetuloa! Varaa paikkasi nopeasti, lähiosallistujia koulutukseen mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Muista valita tarvittaessa erityisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Ohjeet saapumiseen löydät tiedotteen lopusta.

Lisätietoa: Noora Toivonen, ravitsemusterapeutti, puh. 040 610 2383

Hanna Viitakangas, ravitsemussuunnittelija, puh. 040 486 0798

Oma Hämeen henkilöstö: Ilmoittaudu mukaan Hertassa, koulutuskalenterin kautta. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Organisaation ulkopuolinen henkilö: Ilmoittautuminen sekä ilmoittautumisohjeet löydät tästä linkistä. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Ahveniston luentosali sijaitsee Kanta-Hämeen keskussairaalalla rakennuksessa A (keltainen rakennus) 3 krs. Sisäänkäynti ovesta AB.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Oma Hämeen ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellinen sosiaalityö on tapa tehdä sosiaalityötä, jossa kiinnostuksen kohteena on yksilön sijaan koko yhteiskunta ja ympäristö, jossa elämme sekä vuorovaikutus näiden kahden välillä. Millaisissa rakenteissa elämme, millaisten normien keskellä toimimme, miten lainsäädäntö vaikuttaa arkeemme, mitä muutostarpeita rakenteissamme on? Miten luomme hyvinvointialueestamme paremman paikan elää? Keskeistä tässä työssä ovat arvot ja etiikka – ja se että luomme yhdessä hyvän hyvinvointialueen kaikille Kanta-Hämeen asukkaille. 

Näitä ja monia muita eettisiä peruskysymyksiä pohdimme ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä 20.3.2024. Teams-alustalla järjestettävä päivä rakentuu kahdesta eri osuudesta. Aamupäivällä klo 9–11 saamme vieraaksi sosiaalisessa mediassa tilastotietoa popularisoineen Stina Oksan STM:stä, sosiaalihuollon kohtuuttomia tapauksia tutkineen professori emerita Anna Metterin ja työelämäprofessori Juha Kaakisen.

Iltapäivän osuudessa klo 13–15.30 puolestaan pohditaan päivän teemaa otsikolla ”Poliittiset päättäjät rakenteellisen sosiaalityön kumppaneina”. Politiikkastudiossa keskustelemassa ovat Oma Hämeen aluehallituksen pj. Kaisa Lepola, aluevaltuutettu Juhani Lehto ja aluevaltuuston varajäsen Sirpa Ylikerälä. 

Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Linkki tapahtumaan

Lisätietoja:

Katri Pellinen
Erityisasiantuntija
Sosiaalihuolto 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Puh. 040 670 6238
katri.pellinen@omahame.fi

Anu Ropponen
Rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija
Kanta-Hämeen RRP2 Syli -hanke, Suomen kestävän kasvun ohjelma
Puh. 040 353 2329
anu.ropponen@omahame.fi

Seija Junno
Kehittämispäällikkö
Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
Puh. 050 599 6415 
seija.junno@pikassos.fi