Oma Häme -sovellus tarjoaa nopeaa apua ja neuvoja

Oma Häme -sovellus tarjoaa nopeaa apua ja neuvoja.

Bannerin Web-sisältö

Kollaasi, joka esittelee Oma Hämeen palveluita.

Askeleen edellä elämäsi polulla 

Vastaamme kaikkien kantahämäläisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.
 

Kesätyöhaku 2024 on alkanut! Katso täältä avoimet paikat

Tietoa palveluverkkosuunnitelmasta

Info Laatikon Web-sisältö

Tärkeitä linkkejä

Jos tarvitset nopeasti neuvoja, soita päivystysapuun

116 117

Hätätilanteessa soita

112

Sisältöjulkaisija

Uutiset

Huolia tai oireita?

Oma Hämeen sairaanhoitaja-chatin aukioloajat laajenevat arki-iltoihin 2.4. alkaen

UUTINEN / 27.03.2024

Uusi aukioloaika on ma–pe klo 8–20.

Huolia tai oireita?

Oma Hämeen sairaanhoitaja-chatin aukioloajat laajenevat arki-iltoihin 2.4. alkaen

UUTINEN / 27.03.2024

Uusi aukioloaika on ma–pe klo 8–20.

Huolia tai oireita?

UUTINEN / 27.03.2024

Oma Hämeen sairaanhoitaja-chatin aukioloajat laajenevat arki-iltoihin 2.4. alkaen

Oma Häme laajentaa aiemmin arkisin klo 8–15 avoinna olleen sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja arki-iltoihin kello kahdeksaan saakka. Kysyntää laajenemiselle on, sillä palvelun suosio on kasvanut koko ajan: helmikuussa sairaanhoitaja-chatissa vieraili 1 429 kantahämäläistä.  
 
- Laajemmat aukioloajat tuovat joustavuutta ihmisten arkeen, kun terveyteen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä ilta-aikaankin, digitaalisen sote-keskuksen apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo.
 
Chatin laajemmat aukioloajat helpottavat myös sen aamuruuhkaa, sillä yhteyttä voi ottaa pitkin päivää: chat-keskusteluun ei tarvitse varata aikaa, vaan chatin voi aloittaa mihin aikaan vain välillä klo 8–20. Kokeneet ammattilaiset hoitavat asian sujuvasti ja tehokkaasti chat-keskustelun aikana – kellonajasta riippumatta. 
 
Sairaanhoitaja-chat löytyy Oma Häme -sovelluksesta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi tai aloittamalla chatin verkkosivuston Aloita chat -painikkeesta. 

Oma Hämeen logo ja teksti palveluverkkomuutokset

Aluehallitus päätti kantansa palveluverkkosuunnitelmaan: toimipisteiden sijainneista äänestettiin

UUTINEN / 25.03.2024

Aluehallitus hyväksyi maanantaina myös viime vuoden tilinpäätöksen.

Oma Hämeen logo ja teksti palveluverkkomuutokset

Aluehallitus päätti kantansa palveluverkkosuunnitelmaan: toimipisteiden sijainneista äänestettiin

UUTINEN / 25.03.2024

Aluehallitus hyväksyi maanantaina myös viime vuoden tilinpäätöksen.

Oma Hämeen logo ja teksti palveluverkkomuutokset

UUTINEN / 25.03.2024

Aluehallitus päätti kantansa palveluverkkosuunnitelmaan: toimipisteiden sijainneista äänestettiin

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelmaa ja hyvinvointialuejohtajan päivitettyä esitystä palveluverkkoon tehtävistä muutoksista. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteiden sijainneista aluehallitus keskusteli perusteellisesti ja aluevaltuustolle annettava päätösesitys syntyi useamman äänestyksen jälkeen. 

Palveluverkkosuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue perustaa kolme laajasti sote-palveluja tarjoavaa palvelukeskusta.

Hämeenlinnan palvelukeskukselle on kaksi vaihtoehtoa. Palvelukeskus voisi toimia Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevissa kiinteistössä, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Toinen vaihtoehto on palvelujen keskittäminen Ahvenistonmäelle ja tarvittavien vuokrakohteiden käyttö kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus toimisi Kontiontiellä sairaalan tiloissa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. Forssan palvelukeskus toimisi Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. 

Lisäksi Oma Häme perustaa palvelupisteitä, joissa sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan palvelukeskuksia suppeammin. Aluehallitus päätti äänestysten jälkeen esittää perustettavaksi kahdeksan palvelupistettä, jotka sijaitsisivat:
•    Jokioisissa
•    Kalvolassa (Hämeenlinna)
•    Lammilla (Hämeenlinna) 
•    Lopella
•    Oitissa (Hausjärvi)
•    Parolassa (Hattula)
•    Tervakoskella (Janakkala)
•    Turengissa (Janakkala)

Palvelupisteiden sijainnista aluehallitus äänesti useasti. Tarja Filatov (sd). teki Merja Taposen kannattamana esityksen, että Tuuloksen palvelupisteen sijainti vaihdetaan Lammiksi. Helena Lehkonen (kok.) esitti Aino Närkin (kok.) kannattamana Tuuloksen tilalle Ydin-Hämettä, joka kattaisi Hauhon, Lammin ja Janakkalan. Lehkosen esitys hävisi äänestyksessä Filatovin esitykselle äänin 2-8, yksi tyhjä. Filatovin esitys taas voitti hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 9-2. 

Filatov teki lisäksi Mia Heinosen (sd.) ja Taposen kannattamana muutosesityksen, että palvelupisteiden listalle lisätään Tervakoski Janakkalassa. Tämä lisäys voitti äänestyksessä hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 8-2, yksi tyhjä. Sen sijaan Taposen muutosesitykset Hauhon ja Tammelan lisäämisestä palvelupisteiksi eivät saanut äänestyksissä riittävästi kannatusta. 

Muilta osin aluehallitus hyväksyi palveluverkkosuunnitelman esityslistan mukaisesti. Verrattuna maaliskuun alussa julkaistuun hyvinvointialuejohtajan pohjaesitykseen vain suun terveydenhuollon palveluihin tuli pieniä täsmennyksiä. Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin.

Muutoksia nykyiseen palveluverkkoon tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään nykyisellä rahoituksella ja saatavana olevalla henkilöstöllä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Uusi lähipalvelukonsepti käyttöön 2026

Oma Häme on käynyt maaliskuussa alueen kuntien kanssa neuvotteluja vuokratiloista, vuokrista ja muista sopimusehdoista. Kaikki kunnat ovat olleet halukkaita etsimään yhteisiä ratkaisuja, koska sote-palvelujen säilyttämistä nykyisissä toimipisteissä tai kunnan alueella pidetään tärkeänä. Kunnilla on valmius neuvotella vuokrahinnoista ja ratkaisuista, joissa hyvinvointialue vuokraisi vain osan rakennuksesta tai maksaisi tiloista vuokraa vain todellisen käytön mukaan. 

Kuntien joustavuus mahdollistaa hyvinvointialueelle lähipalvelukonseptin käyttöönoton. Vuoden 2026 alusta käyttöön otettava lähipalvelukonsepti on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi. 

Palvelu tuotettaisiin ensisijaisesti nykyisten terveysasemien tiloissa – sillä edellytyksellä, että tilat soveltuvat palveluun, vuokra on kohtuullinen ja muut sopimusehdot ovat riittävän joustavat. Palvelu voidaan toteuttaa myös muissa hyvinvointialueen kiinteissä tai siirrettävissä toimipisteissä. Näissä toimipisteissä ei ole päivystysluonteista vastaanottoa, eivätkä pisteet ole valinnanvapauden piirissä. Tarkoituksena on tarjota lähipalvelua niille, jotka siitä eniten hyötyvät ja jotka sitä eniten tarvitsevat - ei kaikille alueen asukkaille. 

Hämeenlinnan kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Oma Häme on solmimassa erillistä aiesopimusta. Aluehallitus hyväksyi maanantaina kiinteistöjärjestelyjä koskevan aiesopimuksen, jonka mukaan osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Assi-sairaalan valmistuttua Ahvenistonmäeltä vapautuvat tilat siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti.

Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. Kiinteistöjärjestelyjen tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja. 

Kiinteistöjen vaihto perustuu kiinteistöjen tasearvoon ja järjestelyn yksityiskohdat täsmentyvät vielä selvitysten myötä. Edellytyksenä kiinteistöjärjestelylle on se, että siitä syntyy molemmille taloudellista hyötyä tai että järjestely on kustannusneutraali ja siitä syntyy toiminnallista hyötyä molemmille.

Tilapäinen valiokunta tulossa

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Valiokunnan on tarkoitus valmistella aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan eroa. Valiokunnan tehtävä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa jälleen vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokuntaa tarvitaan, koska Keskusta ei halua valtuustoryhmästä eronneen Petri Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla aluehallituksen varajäsenenä tai elämänkaarilautakunnan jäsenenä. Aluevaltuusto tulee valitsemaan tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen taloutta. Muutostalousarvion aluehallitus hyväksyi osaltaan esityslistan mukaisesti. Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksen, jonka mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin lisättäisiin 200 000 euron määräraha. Hannele Saari (kd.) kannatti Reiman esitystä, jonka mukaan määräraha kohdennettaisiin lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 11-2.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen, joka on noin 60 miljoonaa alijäämäinen. Ensimmäisen toimintavuoden tulos on ennakoitua parempi, mutta talouden kokonaistilanne on heikko.

– Aluehallitus sai kattavan selvityksen taloustilanteesta. Kävimme kokouksessa yksityiskohtaisesti läpi talouden toteumaa ja tilinpäätöstä, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). 

Tilinpäätöksestä on kerrottu tarkemmin tässä uutisessa.

Palvelusetelisääntökirjan päivitystä koskeva asia palautettiin uudelleen valmisteluun. Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 8. huhtikuuta. 

Aluehallituksen 25.3.2024 kokouksen esityslista

Kanta-Hämeen terveysasemien aukioloaikoja yhtenäistetään

UUTINEN / 22.03.2024

Kanta-Hämeen terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottojen aukioloajat yhtenäistetään 25.3....

Kanta-Hämeen terveysasemien aukioloaikoja yhtenäistetään

UUTINEN / 22.03.2024

Kanta-Hämeen terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottojen aukioloajat yhtenäistetään 25.3....

UUTINEN / 22.03.2024

Kanta-Hämeen terveysasemien aukioloaikoja yhtenäistetään

Kanta-Hämeen terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottojen aukioloajat yhtenäistetään 25.3. alkaen. Hyvinvointialueen alueen terveysasemat ovat toimineet tähän asti eri tavoin ja tavoitteena on tarjota asiakkaille yhdenvertaisesti palveluja. Terveysasemat palvelevat maanantaista torstaihin klo 8–15.30 ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo 8–15.

Vaaleanpunainen säästöpossu.

Oma Hämeen tilinpäätös on hieman odotettua parempi – tiukkaa talouskuuria on jatkettava

UUTINEN / 21.03.2024

Alijäämää kertyi Oma Hämeen ensimmäiseltä toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa.

Vaaleanpunainen säästöpossu.

Oma Hämeen tilinpäätös on hieman odotettua parempi – tiukkaa talouskuuria on jatkettava

UUTINEN / 21.03.2024

Alijäämää kertyi Oma Hämeen ensimmäiseltä toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa.

Vaaleanpunainen säästöpossu.

UUTINEN / 21.03.2024

Oma Hämeen tilinpäätös on hieman odotettua parempi – tiukkaa talouskuuria on jatkettava

 

Hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös on loppuvuoden ennustetta parempi.

Alijäämää kertyi ensimmäiseltä varsinaiselta toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa, kun vielä joulukuussa arviot ylittivät 70 miljoonan euron alijäämätason. Syynä tähän ovat odotettua paremmat toimintatuotot, pienemmät rahoituskulut sekä merkittävästi ennustettua alhaisempi poistojen taso. 

– Pieni valonpilkahdus on näkyvissä. Lähtökohta talouden tasapainottamiselle on nyt hiukan parempi tuleville vuosille, kun tulos oli odotettua hieman parempi, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Vaikka hyvinvointialueen tulos onkin ennakoitua parempi, on talouden kokonaistilanne heikko.

– Näkymät suunnitelmakauden tasapainon osalta ovat todella epävarmat ja haastavat. Hyvinvointialueella on tehty paljon rakenteisiin vaikuttavaa työtä, jonka taloudelliset vaikutukset realisoituvat vasta tulevina vuosina, kertoo talousjohtaja Sampo Salo.

Hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös kertoo enemmän kunnilta peritystä historiasta kuin hyvinvointialueen oman toiminnan vaikutuksista tulokseen. Hyvinvointialue on ensimmäisinä toimintavuosinaan vahvasti sidottuna sille siirtyneisiin sopimuksiin ja rakenteisiin. 

– Hyvinvointialueen oman päätöksenteon ja strategian vaikutukset alkavat näkymään tuloksessa toden teolla vasta käynnissä olevan taloussuunnittelukauden loppupuolella. Esimerkiksi kuntien vuokrasopimukset sitovat meitä vuoteen 2026 saakka, Salo toteaa.

Kehitystyötä tehty aktiivisesti monella saralla

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminta saatiin käynnistettyä häiriöttömästi. Vuoden 2023 aikana toimintaa kehitettiin taloushaasteista huolimatta monella tasolla asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

– Haluan omasta puolestani kiittää koko hyvinvointialueen henkilökuntaa hyvästä työstä ja isosta panostuksesta Oma Hämeen palveluihin ensimmäisenä toimintavuonna, sanoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.


Kotisairaalan toiminnan käynnistyminen ja kotisairaalan ja ensihoidon yhteisen liikkuvan yksikön, GerBiilin, tarjoama hoito ikäihmisten kotona asumisen tueksi ovat konkreettisia toimia palveluiden kehittämisestä asiakasnäkökulmasta. Samalla ensihoidon kiireettömien tehtävien vähentäminen vuoden 2023 aikana uudella toimintamallilla ja tehtävien puhelinarvioinnilla on ollut tehokas keino parantaa palveluiden saatavuutta. Hiukan yli puolet kiireettömistä tehtävistä vuoden 2023 kesä-syyskuussa hoidettiin ensihoidossa jo ilman ambulanssia.

Oma Häme otti viime vuonna yhtenä ensimmäisistä hyvinvointialueista käyttöönsä oman sovelluksen. Oma Häme -sovellus tarjoaa asiakkaille helpon tavan hoitaa hyvinvointiin liittyviä asioita. Chat ja videovastaanotto mahdollistavat turvallisen ja nopean yhteyden sote-ammattilaiseen. Digipalvelujen avulla vapautuu vastaanottoaikoja niille, joiden vaivat vaativat tutkimista paikan päällä. Digipalveluiden lisääminen on myös yksi keino lisätä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Lisäksi viime vuonna esimerkiksi perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa otettiin käyttöön uusia toimintamalleja tai laajennettiin käytössä olevia konsepteja, kuten Arjen Kesyttämö, Talousneuvola ja yhteisasiakkuuden mallintaminen perhekeskuksen ja lastensuojelun toimintaan. 

Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys hyvällä tasolla

Asiakastyytyväisyys on hyvinvointialueella kehittynyt positiivisesti. Vastauspainotettu NPS-indeksi oli terveydenhuollossa 75,4 koko hyvinvointialueen mitatussa palveluissa 74,4. Syksyllä 2023 toteutetun asiakastutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä hyvinvointialueen palveluihin ja vastausten keskiarvo oli 3/5 (asteikolla 1 - 5, jossa 5 = erittäin tyytyväinen). Eniten palveluja käyttäneet olivat vastaajista tyytyväisimpiä.  

Oma Hämeellä oli vuoden 2023 lopussa henkilöstöä reilut 7 000. Henkilöstön näkökulmasta käynnistymisvuosi on ollut onnistunut: työtyytyväisyystutkimuksesta saatiin myönteisiä tuloksia ja henkilöstön veto- ja pitovoimassa näkyy myös parantumista. Keskussairaalan hyvä rekrytointitilanne vahvistaa tätä positiivista suuntausta.

Henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja hyvinvointialueen innovoinnin tukemiseksi perustettiin tutkijakoulu. Palveluiden saatavuuteen ja laatuun liittyvää kehitystyötä tehdään jatkuvasti monialaisesti palvelumuotoja ja -rakenteita uudistamalla.


Talouden tasapainottaminen jatkuu lähivuosille

Vuoden 2023 kustannustaso oli huomattavasti alkuperäistä arviota korkeampi. Kustannukset nousivat vuoden aikana uusien sopimusten myötä. Toimintakulujen arvioitiin alun perin olevan noin 810 miljoonaa, kun lopullinen luku oli 880 miljoonaa euroa. Osittain toimintakuluja kasvatti myös ensimmäisen talouden tasapainottamisohjelman viivästyminen.
 
–  Vuoden 2022 raju inflaatiotaso heijastui sosiaali- ja terveysmenoihin pääasiassa vasta viime vuonna, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Meidän ei siis ole ollut mahdollista vaikuttaa merkittävästi viime vuoden kustannuksiin omalla toiminnallamme, painottaa talousjohtaja Salo.

Oma Häme tasapainottaan talouttaan monin keinoin lähivuosien aikana. Alkuvuoden aikana hyvinvointialueella tehdään merkittäviä linjauksia ja päätöksiä, jotka tasapainottavat taloutta lähivuosina. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta. Aluehallitus puolestaan hyväksyi kokouksessaan 11. maaliskuuta yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. 
 
Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä. Tätä tavoitellaan palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelman tuomista säästöistä, hankintojen johtamisen tehostamisesta sekä henkilöstökuluihin liittyvästä kokonaisuudesta.
 
Tilinpäätös on julkaistu kokonaisuudessaan aluehallituksen esityslistan liitteenä.

Oma Hämeen logo

Aluehallitus ei päättänyt vielä kantaansa palveluverkkomuutoksista

UUTINEN / 19.03.2024

Valtuustolle esitetään Teppo Turjan eroanomuksen hyväksymistä.

Oma Hämeen logo

Aluehallitus ei päättänyt vielä kantaansa palveluverkkomuutoksista

UUTINEN / 19.03.2024

Valtuustolle esitetään Teppo Turjan eroanomuksen hyväksymistä.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 19.03.2024

Aluehallitus ei päättänyt vielä kantaansa palveluverkkomuutoksista

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli jälleen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin suunniteltuja muutoksia. Aluehallitus ei tehnyt vielä päätöstä omasta esityksestään valtuustolle, joka päättää asiakokonaisuudesta 9. huhtikuuta. Parhaillaan selvitetään vielä muun muassa kiinteistö- ja vuokra-asioita Kanta-Hämeen kuntien kanssa.

Aluehallitus jätti pöydälle vuoden 2024 talousarviomuutokset, koska ne käsitellään yhtä aikaa palveluverkkomuutosten kanssa.

Sen sijaan talouden toisen tasapainottamisohjelman aluehallitus hyväksyi osaltaan edellyttäen, että ohjelman toteutumista raportoidaan säännöllisesti hyvinvointialueen toimielimille. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy toisen tasapainottamisohjelman.

Aluehallitukselle vastuu hyte-työstä

Aluehallitus päätti maanantaina myös nimetä itsensä vastuutahoksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 7 §:n mukaisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestyöstä. Hyte- työ koskee kaikki Oma Hämeen toimialoja ja siten myös jokaista lautakuntaa. Siten on luontevaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahona toimii aluehallitus, joka vastaa hyvinvointialueen lautakuntien toiminnasta kokonaisuudessaan. Vastuutahon tehtävään kuuluu vastata hyte-työstä ja siihen liittyvistä strategisista linjauksista. 

Aluehallitus käsitteli myös perussuomalaisten valtuutetun, Teppo Turjan eroa luottamustoimistaan. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että Turjalle myönnetään eron aluevaltuustosta ja integraatiovaliokunnasta ja hänen tilalleen nimetään uudet henkilöt. 

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista. Esitys liittyy aluehallituksen varajäsenen, Petri Hakamäen, eroamiseen Keskustan valtuustoryhmästä. Tilapäisen valiokunnan asettamisesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Aluehallituksen seuraava kokous on 25. maaliskuuta. Maanantain 18.3.2024 kokouksen esityslista
 

GerBiili on kotisairaalan ja ensihoidon liikkuva yksikkö.

Oma Hämeen kotisairaalan liikkuva yksikkö GerBiili hoitaa asiakkaita heille tutussa ympäristössä

UUTINEN / 19.03.2024

GerBiilin toiminnan arvoihin ja henkeen kuuluu ennen kaikkea ystävällisyys.

GerBiili on kotisairaalan ja ensihoidon liikkuva yksikkö.

Oma Hämeen kotisairaalan liikkuva yksikkö GerBiili hoitaa asiakkaita heille tutussa ympäristössä

UUTINEN / 19.03.2024

GerBiilin toiminnan arvoihin ja henkeen kuuluu ennen kaikkea ystävällisyys.

GerBiili on kotisairaalan ja ensihoidon liikkuva yksikkö.

UUTINEN / 19.03.2024

Oma Hämeen kotisairaalan liikkuva yksikkö GerBiili hoitaa asiakkaita heille tutussa ympäristössä

Kotisairaalan ja ensihoidon ensimmäinen liikkuva yksikkö GerBiili on aloittanut toimintansa 4. maaliskuuta Oma Hämeessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

GerBiilin tavoitteina on hoitaa asiakasta hänelle tutussa ympäristössä sekä estää asiakkaiden tarpeetonta ajautumista päivystykseen ja osastoille – ja näin ollen vähentää päivystyksen kuormitusta. Lisäksi GerBiili tukee kotihoidon ja palveluasumisen ammattilaisia heidän vaativissa tehtävissään tarjoamalla sairaanhoidollista osaamista heidän käyttöönsä. GerBiili tuottaa myös yöaikaista palvelua kotisairaalan palliatiivisille sekä akuuteille potilaille.

Ensimmäisenä Gerbiili otettiin käyttöön Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella. Liikkuvia yksiköitä on tulossa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisää. Forssan ja Riihimäen GerBiilien henkilöstö on rekrytoitu ja koulutukset käynnistyvät huhtikuun puolivälissä.

GerBiilin toiminnan arvoihin ja henkeen kuuluu ennen kaikkea ystävällisyys.

– Ei ole tyhmiä kysymyksiä, eikä niin pieniä asioita, joita ei voisi GerBiilistä kysyä. Meillä ei ole kiire, vaan annamme aikaa tilanteen selvittelyyn ja hoidamme homman tyylikkäästi maaliin, kotisairaalan palvelupäällikkö Sari Valaja-Jokinen kertoo.

GerBiilin suunnittelu alkoi jo vuonna 2020 Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Kesäkuussa 2023 varmistui valtiovarainministeriön rahoitus kotisairaalatoiminnan laajentamiselle, jonka yksi osa oli liikkuvan kotisairaalan perustaminen Kanta-Hämeeseen. Syksyllä 2023 mukaan lähti pelastustoimiala, jolloin GerBiilin valmisteluun saatiin lisää hartiavoimaa.

– Toimialarajat ylittävä yhteistyö on yksi asia, minkä hyvinvointialue on mahdollistanut, koska toimimme kaikki nyt samassa organisaatiossa saman sateenvarjon alla, Oma Hämeen ensihoidon tulosaluejohtaja Lasse Hakala sanoo.

– Tavoitteenamme GerBiilissä on auttaa ystävällisellä palveluasenteella kotihoidon ja palveluasumisen kollegoitamme niin, että asiakas saa hyvän ja turvallisen hoidon kotonaan ilman tarvetta kuormittavalle päivystyskäynnille. Ensihoidon tehtävät ovat vuosien saatossa muuttuneet entistä enemmän kotona pärjäämisen arvioimiseen ja tukemiseen, eikä ensihoidolla oikein ole ollut työkaluja näitä tehtäviä hoitaa. Tämän seurauksena asiakkaat ovatkin ajautuneet päivystykseen, mikä ei ole oikea paikka kyseiselle potilasryhmälle.

GerBiilin tarkoitus on toimia siten, ettei 112-puhelua tarvitse soittaakaan, vaan tarkoituksenmukainen hoito saadaan toteutettua asiakkaan kotona kotisairaalan GerBiilin tuottamana tai tukemana. Näin ollen ensihoidon ja päivystyksen kuormitus vähenee ja kiireellisten potilaiden hoito on mahdollista toteuttaa aiempaa tehokkaammin. Kyse on mahdollisimman mielekkäästä palvelusta kotihoidon ja asumispalveluiden asiakkaille ja samaan aikaan myös toiminnallisesti sekä taloudellisesti järkevästi organisoidusta työstä, jonka hyöty kertaantuu hyvinvointialueen eri palveluissa.

GerBiilin toimintaa voi seurata esimerkiksi Instagramissa tilillä @gerbiili_oma_hame.

Sisältöjulkaisija

Artikkelit

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Riitta Kilpinen (vas.), Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni kehuvat Uranuskotia erinomaiseksi työpaikaksi.


Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta. Keskimääräinen jonotusaika on alle minuutin ja asia hoituu keskimäärin 16 minuutissa.

Sairaanhoitaja Janni Järvi istuu rennosti sohvalla ja naputtelee läppäriään. Eilen hän on ollut terveysasemalla kohtaamassa asiakkaita, kun taas tänään on vuorossa etätyö sairaanhoitaja-chatin digisairaanhoitajana. Kaikki chatin kuudesta hoitajasta tekevät 50 % työtä terveysasemalla ja 50 % chatissa.  

Tällä kertaa Järven chat-vastaanotolle tulee asiakas, joka epäilee silmässään silmätulehdusta. Järvi pyytää asiakasta ottamaan kuvan silmästään ja konsultoi lääkäriä. Pian asiakas on jo saanut reseptin ja kiittää Järveä. Aikaa vastaanottoon on kulunut vain 10 minuuttia. Molemmille jää hyvä mieli ripeästä ja mukavasta hoitotapahtumasta. 

– Positiivinen palaute on ollut runsasta. Tässä työssä saa paljon enemmän palautetta kuin terveysasematyössä ja on palkitsevaa, kun se on niin positiivista. Yli 90 prosenttia palautteista on ollut hyvää, Järvi kertoo.

Suuri suosio – keskimääräinen jonotusaika kuitenkin vain alle minuutin

Kesäkuussa avattu sairaanhoitaja-chat on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Marraskuussa asioinnissa koettiin huippu: yli 1 500 asiakasta. Alkusyksystä luku oli vasta noin 900 kuukaudessa. Nousseet luvut kertovat kiinnostuksesta ja tarpeesta digitaalisia palveluita kohtaan. 

Sairaanhoitaja-chatissa hoidetaan asioita, jotka eivät edellytä käyntiä paikan päällä. Yleisimmin yhteydenotot koskevat flunssaa, lapsen sairastumista, virtsatietulehdusta, seksitautia tai sairausloman tarvetta. Myös asiakkaalle 24/7 käytössä olevat Omaolon oirearvioista poimitaan ne, jotka sopivat chatissa hoidettavaksi. Näin asiakas saa nopeammin vastauksen ja ratkaisun huoleensa. 

Yhteyden saaminen ammattilaiseen on nopeaa: keskimääräinen odotusaika chatissa on 58 sekuntia. Ennen chatin aloittamista, vahvan tunnistautumisen jälkeen, asiakas ohjautuu esitietolomakkeelle. Lomakkeella tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti.

– Esitietolomake auttaa paljon ja säästää työaikaa. Esitietolomakkeella asiakas on vastannut jo valmiiksi kysymyksiin, jotka pitäisi joka tapauksessa kysyä. Sen täyttämistä ei siis kannata jättää väliin, Järvi muistuttaa. 

Keskimääräinen chatin kesto on 16 minuuttia. Se on vähän, kun vertaa terveysasemalla käyntiin kuluvaa aikaa. 

Järvi kannustaa ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä digipalveluiden kautta. Etänä asioiden kysyminen voi olla joskus helpompaa. Kun ottaa ajoissa yhteyttä, se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Asiat kyllä hoidetaan ja tarvittaessa ohjataan asiakas oikean hoidon piiriin.  

Vastuuta ja nopeita päätöksiä

Sairaanhoitaja-chatissa sairaanhoitajan rooli korostuu, kun sairaanhoitaja tekee itsenäisesti päätöksiä ja vain tarvittaessa konsultoi lääkäriä.

Chatissa on kaksi tiimiä, joissa on yhteensä 6 hoitajaa ja yksi lääkäri. Haastavissa tilanteissa tiimi tukee toisiaan: kollegoiden kanssa keskustellaan jatkuvasti ja mietitään yhdessä ratkaisuja.

Erityisesti vakavien sairauksien epäilyissä tarvitaan ammattitaitoa, ja hoitajan vastuulla on tunnistaa omat rajansa ja siirtää potilas oikean asiantuntijan hoitoon. Järvi kertoo esimerkin tapauksesta, jossa potilas ohjattiin vakavan sairauden epäilyn vuoksi päivystykseen. Siinä tarvittiin rautaista ammattitaitoa: osattiin kysyä oikeat kysymykset ja nähtiin riski.

– Kun asiakasta ei näe kasvokkain, pitää kysellä enemmän. Pyydämme usein kuvia, sillä ne auttavat tilanteen arvioimisessa.

Chat-keskusteluja voi olla yhdellä hoitajalla samaan aikaan auki jopa kuusi kappaletta. Mitä sellaisen määrän voi hallita?

– Chatin henkilökunnalta vaaditaan kykyä hoitaa useampaa asiaa yhtä aikaa, rohkeutta tehdä päätöksiä, hyviä tietoteknisiä taitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, Järvi kertoo.

Syrjäyttävätkö digipalvelut perinteiset vastaanotot?

Digityö on moderni työkalu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se ei korvaa perinteisiä palveluita, vaan toimii rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

– Etäasiointi soveltuu erityisen hyvin niihin tapauksiin, joissa fyysinen vastaanotto ei ole välttämätön. Suuri osa terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on kuitenkin mahdollista toteuttaa ilman fyysistä vastaanottoa, digitaalisen sote-keskuksen johtaja, apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo. 

Kun osa vastaanotoista hoidetaan etänä, jää enemmän aikaa kohdata terveysasemalla niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat fyysistä kohtaamista. Etäasiointi tarjoaa myös mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn, kun neuvoa voi kysyä helposti ja nopeasti chatin kautta. Ikäihmisten ja kotihoidon potilaidenkin elämää helpottaa se, ettei tarvitse joka kerta asioida fyysisesti terveysasemalla. 

Järvi sulkee läppärinsä ja lähtee juoksulenkille. Etätyö vapauttaa aikaa iltaan, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Seuraavana päivänä on taas mukavaa kohdata asiakkaita terveysasemalla. 

– Vaihteleva työ antaa voimaa. Digipalveluiden puolella on innostavaa, kun koko ajan tulee jotain uutta. Kevään aikana chatin aukioloaikoja on muuten tarkoitus laajentaa myös iltoihin, Järvi huikkaa vielä lopuksi.

Digipalveluita kehitetään Oma Hämeessä aktiivisesti. Lokakuussa 2023 lanseerattiin itse kehitetty Oma Häme -sovellus. Oma Häme -sovelluksesta löytyvät kaikki digitaalisen sote-keskuksen palvelut, eli chatit, videovastaanotot ja linkitys Omaolo-palveluun. Sovelluksella voi lisäksi mm. tarkastella ajanvarauksia ja ammattilaisen kirjauksia, asioida toisen puolesta ja hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi/sovellus. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Lue myös: 5 vinkkiä etävastaanotolle
Lue myös: Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan


 

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista!

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista!

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on siirtymässä Effector-järjestelmän käyttöön palvelusetelien hallinnoinnissa vuoden 2024 aikana. Muutos palvelusetelijärjestelmässä koskee kaikkia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palvelusetelillä sosiaalipalveluita tuottavia palveluntuottajia. 

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista! Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Paikka: Teams, linkki kokoukseen

Lisätietoa
Valvonta-assistentti Petri Malinen, petri.malinen(at)omahame.fi, p. 040 182 5386
Hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa, jouni.sakomaa(at)omahame.fi, p. 040 330 4202

 

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 28.03.2024, klo Klo 10-12

Ikäihmisten kyselytunnilla alueemme asukkaat saavat tietoa palveluverkon muutoksista ikäihmisten näkökulmasta.

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 28.03.2024, klo Klo 10-12

Ikäihmisten kyselytunnilla alueemme asukkaat saavat tietoa palveluverkon muutoksista ikäihmisten näkökulmasta.

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 28.03.2024, klo Klo 10-12

Paikka: Teams-tapahtuma

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 28.03.2024, klo Klo 10-12

Paikka: Teams-tapahtuma

Tervetuloa vuoden ensimmäiselle ikäihmisten kyselytunnille. Tässä tilaisuudessa annetaan tietoa ja käydään keskustelua palveluverkon muutoksista ikäihmisten näkökulmasta. Keskustelussa mukana Oma Hämeen asiantuntijoita. 

Tämä tilaisuus on Ikäihmisten kyselytunti -tapahtumasarjan ensimmäinen, ja tilaisuudessa keskustellaan ja kuullaan myös osallistujien toiveita seuraavien tilaisuuksien sisällöille sekä toteutustavoille. Seuraavat tilaisuudet järjestetään 6.5. ja 14.6.

Tervetuloa mukaan!

Liity ikäihmisten kyselytunnille napsauttamalla tästä

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella järjestetään Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä torstaina 21. maaliskuuta. Uusi ravitsemushoitosuositus julkaistiin keväällä 2023. Ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon toteuttamista ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa ravitsemushoitoa ja siihen liittyviä käytäntöjä osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta.

Koulutuspäivä kokoaa yhteen ravitsemushoitoon osallistuvia ammattilaisia ja ravitsemusterveyden edistämisen toimijoita. Päivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueellamme ja tukea ammattilaisia kantahämäläisten ravitsemusterveyden edistämisessä.

Uusi ravitsemushoitosuositus -päivä on suunnattu kaikille hyvinvointialue-, kunta- ja sote-toimijoille. Se koskettaa niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, potilas- ja asukasruokailun toteuttamisesta vastaavia sekä päättäjiä. Koulutus sopii myös oppilaitoksille, mm. sote-opiskelijoille. Kaikki ravitsemusterveyden edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita tapahtumaan. Tilaisuus on maksuton niin lähi- kuin etäosallistujille.

Koulutuspäivän järjestävät yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Koulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 9.30–15.00.

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimii aluehallituksemme puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Puhujina mm. Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM ja Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto sekä Oma Hämeen omat ammattilaiset.

Koulutuksen aamupäivä kohdentuu ravitsemushoitoon ja sen edistämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Iltapäivällä aiheena on väestön ravitsemusterveyden edistäminen.

Ohjelma

9.30–10: Aamukahvi ja pientä suolaista. Linjat auki.
10–10.10: Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd) avaa tilaisuuden
10.10–10.30 Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteet ja keskeinen sisältö. Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto
10.30–10.50: Eri ammattilaisten rooli potilaan ravitsemushoidossa, Soile Ruottinen, erityisasiantuntija, VRN
10.50–11.10: Toimintakorttien esittely työn tueksi, ravitsemusterapeutti Noora Toivonen ja ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
11.10-11.30: Tauko ja tilaa kysymyksille
11.30–11.50: Käytännön kokemuksia kentältä: OmaHämeen ammattilaisen puheenvuoro
11.50–12.10: OmaHämeen palvelut ja materiaali työn tukena, elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää ja ravitsemusterapeutti Noora Toivonen
12.15–13.15: Lounas (omakustanteinen)
13.15–13.40: Hyvinvointialueen yhtenäinen ravitsemuskäsikirja, ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
13.40–14.00 Ravitsemusterveyttä edistetään vaikuttavasti yhteistyössä, Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM
14.00–14.20 Ravitsemusterveyden edistäminen OmaHämeessä, kehittämispäällikkö Tuula Salminen
14.20–15.00: Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola
Etkö pääse koulutukseen? Esitysten materiaali toimitetaan kaikille koulutukseen ilmoittautuneille.

Lämpimästi tervetuloa! Varaa paikkasi nopeasti, lähiosallistujia koulutukseen mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Muista valita tarvittaessa erityisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Ohjeet saapumiseen löydät tiedotteen lopusta.

Lisätietoa: Noora Toivonen, ravitsemusterapeutti, puh. 040 610 2383

Hanna Viitakangas, ravitsemussuunnittelija, puh. 040 486 0798

Oma Hämeen henkilöstö: Ilmoittaudu mukaan Hertassa, koulutuskalenterin kautta. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Organisaation ulkopuolinen henkilö: Ilmoittautuminen sekä ilmoittautumisohjeet löydät tästä linkistä. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Ahveniston luentosali sijaitsee Kanta-Hämeen keskussairaalalla rakennuksessa A (keltainen rakennus) 3 krs. Sisäänkäynti ovesta AB.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Tapahtumassa pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Tapahtumassa pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Oma Hämeen ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellinen sosiaalityö on tapa tehdä sosiaalityötä, jossa kiinnostuksen kohteena on yksilön sijaan koko yhteiskunta ja ympäristö, jossa elämme sekä vuorovaikutus näiden kahden välillä. Millaisissa rakenteissa elämme, millaisten normien keskellä toimimme, miten lainsäädäntö vaikuttaa arkeemme, mitä muutostarpeita rakenteissamme on? Miten luomme hyvinvointialueestamme paremman paikan elää? Keskeistä tässä työssä ovat arvot ja etiikka – ja se että luomme yhdessä hyvän hyvinvointialueen kaikille Kanta-Hämeen asukkaille. 

Näitä ja monia muita eettisiä peruskysymyksiä pohdimme ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä 20.3.2024. Teams-alustalla järjestettävä päivä rakentuu kahdesta eri osuudesta. Aamupäivällä klo 9–11 saamme vieraaksi sosiaalisessa mediassa tilastotietoa popularisoineen Stina Oksan STM:stä, sosiaalihuollon kohtuuttomia tapauksia tutkineen professori emerita Anna Metterin ja työelämäprofessori Juha Kaakisen.

Iltapäivän osuudessa klo 13–15.30 puolestaan pohditaan päivän teemaa otsikolla ”Poliittiset päättäjät rakenteellisen sosiaalityön kumppaneina”. Politiikkastudiossa keskustelemassa ovat Oma Hämeen aluehallituksen pj. Kaisa Lepola, aluevaltuutettu Juhani Lehto ja aluevaltuuston varajäsen Sirpa Ylikerälä. 

Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Linkki tapahtumaan

Lisätietoja:

Katri Pellinen
Erityisasiantuntija
Sosiaalihuolto 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Puh. 040 670 6238
katri.pellinen@omahame.fi

Anu Ropponen
Rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija
Kanta-Hämeen RRP2 Syli -hanke, Suomen kestävän kasvun ohjelma
Puh. 040 353 2329
anu.ropponen@omahame.fi

Seija Junno
Kehittämispäällikkö
Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
Puh. 050 599 6415 
seija.junno@pikassos.fi