Riskitekijät
Muistisairauksien riskitekijät voidaan jakaa vaikutettavissa oleviin ja sellaisiin, joihin ei pystytä vaikuttamaan.
Riskitekijöitä ovat muun muassa korkea ikä, diabetes, kohonnut verenpaine, korkea kolesterolitaso, aiemmat aivovammat, vakava masennus ja stressi sekä raju alkoholin käyttö.
Lääketieteelliset syyt
Muistiongelmat voivat olla seurausta jostakin yleissairaudesta, psyykkisestä ongelmasta tai aineenvaihdunnan häiriöstä. Myös jotkin puutostilat sekä kallonsisäiset syyt aiheuttavat muistiin häiriöitä. Osa muistiongelmien aiheuttajista on hoidettavissa, osa aiheuttaa pysyviä jälkitiloja. Aivo-vammojen, aivoverenkiertohäiriöiden sekä joidenkin leikkauksien ja säde-hoitojen jälkitiloina esiintyy muistihäiriöitä.
Korkea verenpaine lisää aivoinfarktin ja muistisairauden riskiä. Aivoinfarkti vaikuttaa aivojen toimintaan ja saattaa jättää jopa pysyviä vaurioita muun muassa muistiin ja muihin kognitiivisiin toimintoihin. Verenpaineen hallinta on suhteellisen helppo ja kustannuksiltaan halpa tapa ennaltaehkäistä muistisairauksia.
Verensokerin hallinta on myös oleellista aivoterveyden kannalta. Diabeetikolla on kolminkertainen riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin verrattuna terveeseen ihmiseen.
Alkoholi ja päihteet
Alkoholi häiritsee muistin toimintaa. Runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö vaikuttaa muistitoimintojen lisäksi muihin tiedonkäsittelyyn liittyviin toimintoihin, kuten keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen.
Kuitenkin kohtuullisen alkoholin nauttimisen tiedetään suojaavan muistisairauksilta, verrattuna absolutismiin. Pieni annos viiniä päivittäin suojaa, mutta väkeviltä alkoholijuomilta ja oluelta suojaava vaikutus puuttuu. Etenkin punaviiniä suositellaan käytettäväksi sen sisältämien flavonoidien ansiosta.
Runsaasti alkoholia käyttävillä on usein myös muita epäterveellisiä elämäntapoja. Aivoterveelliset elämäntavat viimeistään keski-iässä suojaavat muistia pidemmälle vanhuuteen. Mitä huonommat elämäntavat ihmisellä on, sitä todennäköisempää on muistin myöhempi heikentyminen.
Tupakointi
Sydän- ja verisuonitautitautien aktiivisella ennaltaehkäisyllä ja hoidolla voidaan muistisairauden riskiä pienentää merkittävästi. Verenpaineen hallinta on yksi tärkeimmistä apukeinoista suojata aivoja ja muistia. Tupakoinnin tiedetään nostavan verenpainetta. Tupakanpolton lopettamisesta on näin ollen hyötyä myös muistisairauksien ennaltaehkäisyssä.
Passiivisella tupakoinnilla tiedetään myös olevan vaikutuksia muistisairauksien synnyssä.
Stressi ja masennus
Pitkittyneessä stressitilassa ohimolohkon muistikeskus ei toimi normaalisti. Stressihormonitasot nousevat, mikä muuttaa ohimolohkon toimintaa heikentämällä muistia ja oppimiskykyä. Ylirasitus ja pitkäaikainen stressi muuttavat myös aivolohkon välittäjäaineiden tasapainoa.
Masennuspotilaat kokevat erilaisia muistin häiriöitä. Nämä useimmiten johtuvat työmuistin häiriöistä ja keskittymiskyvyn puutteesta. Masennus saattaa kuluttaa henkisiä voimavaroja niin, että uusien asioiden oppimiseen ei riitä voimavaroja.