”Huomasin, että meitä ei tuomita, kun myönnämme että tarvitsemme apua” – Perhetyö tukena elämän poikkeusoloissa

Alkuvuosi 2020 on koetellut kaikkia poikkeusoloillaan. Monet perheet ovat olleet uusien haasteiden edessä niin työn, kuin koulunkäynninkin suhteen. Koulujen päättyminen sekä alkaminen voivat olla perheille haastavaa aikaa, varsinkin jos maassa vallitsevat poikkeusolot. Voi olla huolta luokalle jäämisestä, koulumotivaation puuttumisesta tai käyttäytymisen haasteista koulussa.

Koulu on iso osa lapsiperheiden arkea, joten luonnollisesti myös siihen liittyvät haasteet ovat perhetyössä vahvasti läsnä. Joskus syyt näihin haasteisiin kumpuavat myös perheiden keinottomuudesta, jolloin yhtenä tukimuotona kunnat voivat tarjota perhetyötä.

Mutta mitä on perhetyö?

Perhetyö on asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista yhdessä verkostojen kanssa. Perhetyön tarkoituksena on perheen voimavarojen vahvistaminen sekä vuorovaikutuksen parantaminen. Perhetyö on luonteeltaan kokonaisvaltaista, suunnitelmallista sekä pitkäjänteistä kotiin tehtävää työtä.

• Perhetyön avulla tuetaan vanhemmuutta ja ohjataan lasten hoidossa ja kasvatuksessa
• Ohjataan kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan sekä vahvistetaan perheen toimintakykyä
• Tuetaan perheen vuorovaikutustaitoja sekä sosiaalisen verkoston laajentamista ja ehkäistään syrjäytymistä.

Perhetyöllä edistetään lapsiperheiden itsenäistä toimintakykyä ja lisätään perheiden elämänhallintaa. Perhetyössä vahvistetaan vanhemmuutta ja tuetaan lapsen tasapainoista kehitystä ja kasvua. Tavoitteena on tarjota lapsiperheille tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa heti huolen havaitsemisen jälkeen.

Miten perhetyöhön ohjaudutaan?

Esimerkkejä tilanteista joissa perhetyötä voidaan tarjota:

• Elämäntilanteen yllättävät muutokset ja kriisit
• Haasteet arjessa, vanhemmuudessa ja lapsen kasvatuksessa

Perhetyöhön pääseminen ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta vaan sitä voidaan tarjota myös sosiaalihuoltolain mukaisessa asiakkuudessa oleville perheille. Perhetyöhön ohjaudutaan muun muassa koulun, terveydenhuollon, neuvolan, päivähoidon tai muun viranomaistahon kautta tekemällä yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi.

Perhe voi myös itse ottaa yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen tuen tarpeestaan. Sosiaalityöntekijä arvioi saapuneen yhteydenoton ja tekee ratkaisun aloitetaanko asiassa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi. Aina perheiden tueksi ei tarvita kunnan sosiaalihuoltoa vaan riittävä tuki voi tulla esimerkiksi perheneuvolasta, oppilas- ja opiskelijahuollosta, varhaiskasvatuksesta tai nuorisotyöstä.

Palvelutarpeen arviointi kestää enintään kolme kuukautta. Palvelutarpeen arviointi on interventio, jonka aikana selvitetään yhdessä lapsen, perheen ja verkostojen kanssa sosiaalihuollon tuen tarvetta. Tavoitteena on että palvelutarpeen arviointi interventiona olisi riittävä väliintulo, jonka jälkeen perheet saisivat tarvittavan avun ja tuen kuntien peruspalveluista ja asiakkuus voidaan päättää.

Tilanteissa, joissa sosiaalihuollon asiakkuus jatkuu palvelutarpeen arvioinnin jälkeen ja tarvitaan esimerkiksi perhetyötä, tekee päätöksen perhetyön myöntämisestä omatyöntekijä. Perhetyö on asiakkaalle aina vapaaehtoista ja työskentelylle asetettavat tavoitteet ovat lähtöisin asiakasperheen omista tarpeista.

Sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä pyritään lyhytaikaiseen kestoon, mikä on usein kolme kuukautta kerrallaan. Tapaamisia voi olla 1-2 kertaa viikossa. Harkinnan mukaan perhetyö voi jatkua pidempään.

Mikä on perhetyöntekijän rooli koulujen alkaessa?

Perhetyöntekijän rooli koulujen alkaessa on monipuolinen ja muokkautuu perheen tarpeiden mukaan. Perhetyöntekijä tekee yhteistyötä koulun sekä muiden perheelle tärkeiden tahojen kanssa ja pyrkii ohjaamaa perhettä oikean tuen piiriin. Mutta ennen kaikkea tätä, on perhetyössä luotava asiakkaan kanssa luottamuksellinen suhde, jotta yhteistyö voi käynnistyä.

Luottamus syntyy, kun asiakkaat kohdataan kunnioittavasti ja työskentelyä tehdään asiakkaan ehdoilla…

”En osannut yhtään odottaa mitä perhetyö tuo tullessaan. Ensimmäinen yhteydenotto jännitti, jännitti myöntää, että perheemme tarvitsee apua. Että emme selviä omin voimin. Yhteistyö lähti heti hyvin liikenteeseen. Huomasin, että meitä ei tuomita, kun myönnämme että tarvitsemme apua.”

…perhetyöntekijä tuo perheelle keinoja…

”Olemme löytäneet erilaisia keinoja toimia perheenä ja löytäneet paljon hyvää meissä. Konkreettisin hyöty on ollut oman lapsen koulusuoritus ja tsemppi mikä häneen saatiin poikkeusoloissa iskettyä.”

…ja valaa uskoa valoisaan tulevaan

”Odotan innolla tulevaa ja jatkuvaa yhteistyötä. Uskon, että tämä jatkaa perheemme keskeisten suhteiden kehittymistä ja kasvamista. Olemme yksilöitä, mutta yhdessä olemme perhe ja me tulemme pärjäämään. Kiitos avustanne!”
 -perhetyön asiakas

Kirjoittaja Oona Lehmuskorpi työskentelee sosiaaliohjaajana ja perhetyöntekijänä Hausjärven kunnan sosiaalitoimessa