Yhdessä muutosta kohti – lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin uutta boostia

Kuluneen poikkeusolojen sävyttämän kevään myötä on herännyt kysymyksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanteesta ja pärjäämisestä. Miten pärjäävät perheet uudessa tilanteessa arjen muutosten keskellä? Onko poikkeusolojen myötä tulevat uudet toimintamallit nostanut esiin uudenlaisia haasteita vanhemmuuteen? Miten pärjäävät perheet, joilla on ollut esimerkiksi taloudellisia tai terveydellisiä haasteita jo ennen korona-aikaa? Miten tuemme lasten hyvinvointia poikkeustilanteessa, kun fyysinen kohtaaminen on ollut rajoitettua? Miten autamme nuorta, jos emme häntä millään keinoin tavoita korona-aikana?

Lukuisat kysymykset eivät ole vielä löytäneet vastauksiaan, sillä poikkeusolojen aikana tulleet muutokset ja haasteet ovat edelleen osa yhteiskuntaamme ja perheiden arkea. Uudenlaiset käytänteet saattavat jäädä meille pysyviksi toimintamalleiksi tai vähintäänkin ne pakottavat pohtimaan aiempia tapojamme, sääntöjämme ja toimintamallejamme. Korona-ajan myötä tulleet opit pakottavat meidät myös ajattelemaan, voidaanko palveluita järjestää samalla tavoin lapsille, nuorille ja lapsiperheille kuin ennen korona-aikaa.

Varhaiskasvatuksessa poikkeusolojen pakottamana toimintakulttuurinen muutos on ollut monien muiden palveluiden tavoin nopeatempoista. Maaliskuussa suurin osa lapsista jäi valtioneuvoston suosituksen mukaisesti kotihoitoon ja varhaiskasvatuksen järjestäminen tuli kokonaisuudessaan miettiä uudesta näkökulmasta ohjeistukset ja suositukset huomioiden. Kevään aikana varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin vahvasti liittyvä päivittäinen yhteistyö huoltajien kanssa kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten kautta muutti merkittävästä muotoaan aikuisten kontaktien minimoiseksi. Lukuisat yhteistyöpalaverit ja -tapaamiset peruttiin tai järjestettiin uudella tavalla etäpalavereina, sähköisiä yhteistyökanavia otettiin käyttöön mahdollisuuksien mukaan nopeastikin organisoituna, esiopetus mahdollistettiin kotona olevilla lapsille monipuolisin ohjein ja vinkein yhdessä huoltajien kanssa toteuttaen – tässä vain joitakin toimintakulttuurin muutoksia mainitakseni.

Toukokuussa suurin osa lapsista palasi varhaiskasvatukseen sekä esiopetukseen. Kesäkausi varhaiskasvatuksen osalta käynnistettiin edelleen voimassa olevin toimintakulttuuriin vaikuttavien rajoitusten ja ohjeistusten saattelemana. Aluehallintoviraston 22.6.2020 antaman tiedotteen mukaisesti varhaiskasvatuksessa suositellaan noudatettavan toukokuussa annettuja ohjeistuksia koko kesän ajan. Kesän aikana se tarkoittaa varhaiskasvatuksessa muutoksia mm. aiemmin käytössä olleisiin käytänteisiin yksiköiden yhdistelyn osalta sekä uusien elokuussa aloittavien lasten tutustumiskäytäntöihin.

Vastaavalla tavalla on kaikissa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa poikkeustilan vuoksi järjestelty palveluita ja toimintamalleja uudelleen – tärkein havainto ja ymmärrys meille kaikille tästä kevään aikana pakotetusti tapahtuneesta muutoksesta on se, että toisin tekeminen on mahdollista. Vuosikymmenien ajan on tehty valtava määrä kehittämistyötä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden näkökulmasta, jotta monialaiset palvelut kohtaisivat paremmin ja oikea-aikaisemmin niitä tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet. Kevät 2020 osoitti, että muutos on mahdollinen, mutta se vaatii sosiaali-, terveys ja sivistyspalveluiden järjestäjiltä sekä kolmannen sektorin toimijoilta edelleen vahvaa yhteistä tahtoa ja yhteistyötä asioiden edistämiseksi

Vahvan tahtotilan lisäksi tarvitaan perusteellista olemassa olevien palveluiden rakenteiden ravistelua. Tarvitsemme uudenlaisia toimintamalleja lasten, nuorten ja lapsiperheiden kohtaamisen matalan kynnyksen mallin mukaisesti. Lopen kunnassa mahdollistui Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisavustuksen voimin lukuvuoden 2019 – 2020 aikana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen perheohjaajan tehtävä. Lukuvuoden mittaisen kokeilun tulokset olivat erittäin positiiviset – perheiden kohtaaminen, tukeminen sekä tarvittavin osin palveluohjaus osana perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen toimintaa yhteistyössä kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisten kanssa toimii sekä perheiden että ammattilaisten näkökulmasta hyvin. Huoltajien palaute on ollut kiitettävää.

Lopen kunnassa mahdollistuu aiempaa laajemmin varhaiskasvatuksen perheohjaajien tehtävän jatkuminen vuoden 2021 loppuun asti Opetus- ja kulttuuriministeriön 17.6.2020 myöntämän varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen liittyvän erityisavustuksen voimin. Jatkamme uudenlaisen toimintakulttuurin kehittämistä innoissamme!

Tämän päivän yhteiskuntaan ei enää mahdu toimialoittain tarkasteltu lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittäminen, vaan sitä tulee tehdä yhdessä. Riihimäen alueen seudullinen perhekeskuksen käynnistyminen on iso askel kohti yhteistä palveluiden kehittämistä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Tästä on hyvä jatkaa uudenlaisen yhteisen toimintakulttuurin rakentamista ja uudenlaisten toimintamallien innovatiivista työstämistä, jotta Riihimäen seudun kunnissa asuville lapsille, perheille ja lapsiperheille voidaan mahdollistaa heidän tarpeitaan vastaavalla tavalla tukea omassa arkiympäristössään yhteistyössä osaavien ammattilaisten kanssa.

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen 71,5 miljoonaa euroa
Opetus- ja kulttuuriministeriö 22.6.2020

Kirjoittaja Marianna Kokko on Lopen kunnan varhaiskasvatuspäällikkö ja UNICEF Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori

Teksti ja kuvat © Marianna Kokko